Kaakkois-Suomen puumarkkinakatsaus: Alkuvuoden puukauppahuippu toukokuussa
kymenlaakso
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan puukaupan tilastot osoittavat puun nimellishintojen vahvistuneen kevään aikana viime vuotta korkeammalle tasolle. Puun hinnan nousu on näkynyt myös puun tarjonnassa ja metsänomistajien tyytyväisyytenä. Metsänomistajien kannattaa tarkistaa säännöllisesti onko omissa metsissä hakkuu- ja metsänhoitotarpeita, muistuttaa asiantuntija.
Tammi-toukokuussa Kaakkois-Suomessa tehtiin puukauppoja yhteensä 1,2 milj. kuutiometriä. Puukauppojen yhteismäärä oli likimain sama kuin viime vuonna samalla aikajaksolla. Keskihinnat säilyivät vuoden 2024 loppupuolen tasolla läpi talven ja ovat jopa vahvistuneet keväällä. Keskihintojen nimellistaso onkin paikoin noussut viime vuotta korkeammalle.
Alkuvuoden vilkkain myyntiviikko oli toukokuun lopussa. Tämä on tapahtunut jo kolmena vuonna peräkkäin.
”Myyntihuipussa viikon myyntimäärä oli lähes 106 000 kuutiometriä eli noin kaksinkertainen verrattuna alkuvuoden keskimääräiseen viikkomyyntiin”, MTK:n kenttäpäällikkö Jouni Väkevä kommentoi.
Onnistuneen puukaupan lähtökohtana on ostajien kilpailuttaminen
Hintaerot eri ostotarjouksissa voivat olla suuria. Ostajilla on erilaisia tarpeita niin puuraaka-aineen laadun kuin määrän suhteen ja taustalla vaikuttavat monet tekijät, kuten ostajan varastotilanne, lopputuotemarkkinoiden näkymät, tuotantosuunnitelmat, korjuukelit jne.
Metsänhoitoyhdistykset ovat puukaupan ammattilaisia ja tuntevat parhaiten oman alueensa markkinatilanteen ja siihen vaikuttavat tekijät. Tarjousten vertailussa käytetään apuna tietoa eri ostajien katkontatavoista eli miten puunrunkoja katkotaan eri tukkimittoihin, kuitupuuksi tai energiapuuksi. Katkonnalla on suuri vaikutus kaupan lopputulokseen.
”Merkittävä osa puusta tulee markkinoille siten, että metsänomistajat valtuuttavat metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttamaan heidän myyntikohteensa. Siitä on monesti suuri hyöty puun myyjälle”, sanoo Väkevä.
Tarjousten vertailussa käytetään apuna myös tilastoja siitä, miten kauppatapa, hakkuutapa, leimikon koko ja korjuuajankohta vaikuttavat puun hintaan. Metsänhoitoyhdistysten kattavat tilastot ovat myös jäsenten käytettävissä osana sähköisiä puumarkkinapalveluita.
Kuitupuun kysyntä on ollut vahvaa ja hyvässä markkinatilanteessa kannattaa huomioida erityisesti metsänhoidolliset hakkuut. Metsien terveys ja hyvä tuottokyky varmistetaan ajoissa tehdyillä harvennushakkuilla. Yksikköhintojen lisäksi on tärkeää pyytää tarjoukset myös siitä, miten ostajat vastaavat myyjän muihin toiveisiin, esimerkiksi luontokohteiden hoidon tai metsien virkistyskäytön suhteen.
MTK julkaisee valtakunnallisen puumarkkinakatsauksen joka kuukausi. Tuoreimmat katsaukset ovat luettavissa osoitteesta https://www.mhy.fi/kymenlaakso/metsatietoa/puumarkkinakatsaus. Maakuntakohtaisia puumarkkinakatsauksia julkaistaan jatkossa muutaman kerran vuodessa alueen medioille. Ota MTK:n ja paikallisten metsänhoitoyhdistyksien asiantuntijoiden yhteystiedot talteen ja ole rohkeasti yhteydessä. Katsauksien puukauppamäärien ja hintatietojen lähteenä toimii Metsäteollisuus ry:n puukaupan viikkoseuranta.
Ajankohtaista
Nyt on metsän ruokinta-aika ja se näkyy kukkarossa
Kymenlaakso
”Metsälannoitus on paras sijoitus metsään, sillä siinä on hyvä tuotto – se tuottaa oikeasti rahaa,” kertoo metsäasiantuntija Otto Holmsten. Lannoittaminen ei hänen mukaansa ole sen kummempi toimenpide kuin pellon lannoittaminen: ravinteita lisätään ja kasvu lisääntyy. Varttuneissa metsissä lannoituksen tuoma lisäkasvu näkyy erityisesti tukkiosassa – siinä, missä puun arvo kasvaa eniten.
Metsän tulevaisuus rakennetaan tänään
Kymenlaakso
Metsänhoitoyhdistykset Kymenlaakso ja Kaakko järjestivät yhteistyössä 14.10.2025 Kuusankoskitalolla metsänomistajille suunnatun tilaisuuden Metsän menestyksen resepti: Tuotto ja tulevaisuus. Illassa pohdittiin metsien monimuotoisia merkityksiä, tulevaisuuden mahdollisuuksia ja käytännön ratkaisuja kannattavaan metsänhoitoon. Yhteinen viesti oli selvä: tämän päivän teot muovaavat huomisen metsää ja sen, millaisen perinnön jätämme tuleville sukupolville.
Mhy Kymenlaakson uusi metsäasiantuntija
Kymenlaakso
Olli Karppisen siirryttyä metsäasiantuntijasta korjuuesimieheksi, piti hänen aiempi tehtävänsä Anjalan, Mämmälän, Napan, Niinimäen, Raussilan, Ummeljoen, Värälän, Villikkalan ja Vilppulan alueen metsäasiantuntijana täyttää. Monien saamiemme hakemusten seasta tehtävään valikoitui Inka Oksanen, joka hyppäsi Ollin saappaisiin maanantaina 15.9.
