Metsäasiantuntijalla ja metsäasiantuntijalla on eroa
Valtakunnallinen
Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija -nimike kuvaa hyvin metsätoimihenkilön monipuolista osaamista koko metsän kiertokulun ajan taimesta tukkipuuksi. Nykyisin myös useimpien puunostajien ostohenkilöt toimivat samalla nimikkeellä. Nimikkeet näyttävät samanlaisilta ja molemmat ovat metsäalan ammattilaisia. Yksi olennainen ero kuitenkin on: toimeksiantaja eli tarkastellaanko asioita metsänomistajan vai puunostajan edun näkökulmasta.
Metsänomistajien oman organisaation Metsänhoitoyhdistyksen päivittäinen tehtävä on toimia metsänomistajan neuvojana, palvelujen tuottajana sekä edunvalvojana. Puunostajan metsäasiantuntijan tehtävä on hankkia puuta edustamansa työnantajan tuotantolaitosten tarpeisiin. Molemmat tekevät työnsä ammattimaisesti, mutta tavoitteet eivät vain ole samat.
Ensin päätetään mitä myydään, vasta sitten kenelle
Metsänomistajalle puukauppa on merkittävä taloudellinen päätös, jossa metsätilan puukuutioita pyritään vaihtamaan euroiksi mahdollisimman hyvällä kurssilla. Yhden puukaupan arvo on usein kymmeniä tuhansia euroja.
Onnistunut puukauppa alkaa siitä, että metsänomistajalähtöisesti ensin selvitetään metsänomistajan tavoitteet ja suunnitellaan mitä metsänomistaja haluaa myydä. Sen jälkeen puukauppa kilpailutetaan, tarjoukset vertaillaan ja päätetään kenelle leimikko myydään.
Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija katsoo metsää metsänomistajan tavoitteiden kautta. Tavoitteena on paras kokonaislopputulos metsänomistajalle.
Puunostajan tavoitteisiin vaikuttavat sen hetkinen puuntarve, tehtaiden puuhuollon tilanne ja hinnoitteluohjeet. Kustannuksia pyritään hallitsemaan tiukasti eikä puun hinta tee siinä asiassa poikkeusta.
Kiinteistökaupassa käytetään hyvin yleisesti välittäjää. Harva kuitenkaan antaisi kotinsa tai metsätilansa myynnin ostajan palkkalistoilla olevan kiinteistönvälittäjän hoidettavaksi. Puukaupassa sama perusasetelma unohtuu helposti.
Yksi tarjous kertoo hinnan - kilpailutus kertoo markkinahinnan
Puunostajat tarjoavat aktiivisesti metsänomistajille erilaisia sopimusasiakkuuksia ja kumppanuusmalleja, jotka vähentävät puukaupan kilpailua. Puunostajalle uskollinen sopimusasiakas on erinomainen asiakas, sillä puuta tulee tasaisesti, eikä jokaisesta kaupasta tarvitse kilpailla. Bonukset ja kumppanuusmallit voivat kuitenkin peittää sen, mitä aito kilpailutus toisi puun hinnassa näkyviin. Metsänomistajan kannattaa pohtia, kenen etua tällainen uskollisuus lopulta palvelee ja mitä kilpailuttamatta jättäminen voi maksaa saamattomina puukauppatuloina.
Sama ostaja ei ole aina paras vaihtoehto vuodesta toiseen jokaisessa puukaupassa. Erot näkyvät suoraan tilillä. Jos leimikossa on 1 000 kuutiometriä puuta, niin viiden euron ero kuutiolta merkitsee 5 000 euroa.
Ratkaisevaa on myös se, kuinka ostaja katkoo rungot eri puutavaralajeiksi. Mitä suurempi osa hyvälaatuisesta rungosta päätyy tukiksi kuitupuun sijaan, sitä parempi lopputulos yleensä syntyy. Lisäksi tarjoukset voivat erota mitta- ja laatuvaatimuksissa, korjuuajankohdassa ja muissa kauppaehdoissa.
Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalvelussa leimikko kilpailutetaan ja tarjousvertailu käydään yhdessä läpi. Tarjousten pyytäminen ei velvoita myymään. Jos yksikään tarjous ei ole metsänomistajan mielestä riittävän hyvä, kauppaa ei tarvitse tehdä.
Tyydytkö siihen mitä tarjotaan vai selvitätkö mitä on saatavissa?
Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalvelu sisältää puukaupan valmistelun, kilpailutuksen, tarjousten vertailun ja oman asiantuntijan huolehtimaan koko puukauppaprosessista.
Kilpailutuksen hyödyt antavat kustannuksen moninkertaisesti takaisin. Jos keskimääräisessä 600 kuutiometrin kaupassa kilpailutus parantaa keskihintaa esimerkiksi viidellä eurolla kuutiolta, niin metsänomistaja hyötyy 3 000 euroa. Kun kyse on usein kymmenien tuhansien eurojen kaupasta, muutaman sadan euron säästö asiantuntijapalvelussa voi olla kallis säästö.
Metsää kasvatetaan vuosikymmeniä, mutta puukaupan taloudellinen tulos ratkaistaan lopulta hyvin lyhyessä ajassa. Silloin ei kannata tyytyä siihen, mitä yksi ostaja tarjoaa. Kannattaa selvittää, mitä puusta on aidosti saatavissa. Puunostajalla on oma metsäasiantuntijansa ajamassa ostajan etua. Metsänomistajallakin kannattaa olla oma asiantuntija. Meidän tehtävämme on olla sinun puolellasi.
Blogi julkaistu 17.5.2021 ja sitä on päivitetty 16.9.2026.
Petri Pajunen
Johtaja
Kirjoittaja toimii johtajana Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa.
Liittyvät bloggaukset
Metsätaloutta afrikkalaisen sikaruton varjossa
Jouni Väkevä
Valtakunnallinen
Afrikkalainen sikarutto on nostanut esiin kysymyksiä taudin torjunnan vaikutuksista metsänomistajiin. MTK:n kenttäpäällikkö Jouni Väkevä kirjoittaa blogissa, mitä edunvalvonnassa on tapahtunut viime viikkojen aikana ja miksi villisikakannan hallinta sekä toimivat rajoitukset ovat ovat ratkaisevia taudin leviämisen pysäyttämisessä.
Puukaupassa kaikkein tärkein on metsänomistaja
Harri Välimäki
Valtakunnallinen
Ei liene lainkaan liioiteltua sanoa, että metsänhoitoyhdistyksissä on käynnissä yksi puukaupan historian merkittävimmistä uudistuksista. Kyseessä ei ole yksittäinen järjestelmäprojekti, vaan kyse on siitä, miten puukauppa valmistellaan ja viedään maaliin metsänomistajan puolesta ja eduksi.
Puukaupan hintatakuu – toimiiko ”musta laatikko”?
Pauli Rintala
Valtakunnallinen
Venäjän puuntuonnin loppuminen sai aikaan sen, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin puumarkkinat ovat alkaneet toimia markkinatalouden ehdoilla ja pelisäännöillä. Jatkuvasta kroonisesta raakapuun ylitarjontatilanteesta on siirrytty tasapainoiseen kysynnän ja tarjonnan markkinaan.
